keskiviikko 6. helmikuuta 2008

5 kk

Vaikka tänään on 5-kuukautissyntymäpäiväni, kukaan ei minulle tänä aamuna laulanut. Voi olla, että se laulu tulee vasta sitten, kun olen tasan vuoden vanha. Strategiset mittani ovat tänään 17,3 kg ja säkä noin 54 cm. Hyvät mitat kuulemma.
5 kk on eräänlainen kiintopiste koiran kehityksessä, jolloin ainakin metsästysvietti herää ja sitä mukaa sen haittapuolet. Olen nyt alkanut haistella enemmän kaikenmaailman hajuja ja viivyn niissä huomattavasti pitempään kuin aiemmin. Metsälenkillä juoksentelen pitempiä matkoja, enkä heti tule luokse. Muutan kuitenkin mieltäni, jos äippä ja iskä meinaavat jättää minut yksin.
Juuri, kun äippä eilen kehui, että en karkaa toisten koirien luo kesken lenkin, se sitte tapahtui. Olimme eilen iltalenkillä lähipuistossa ja pieni spanieli oli tulossa samaa reittiä kuin me. Minulla oli siinä keppien kanssa leikkiminen kesken, kun äippä pyysi minut luokseen. Jostain syystä tulin vain puoleen väliin ja lähdin jahtaamaan spanielia, joka oli kiinni fleksissä. Huudot eivät tehonneet, joten iskä haki minut fleksien solmuista pois. Voi olla, että opin jotain, kun spanieli taisi näykkäistä minua ja äippä katosi piiloon. Tapahtuman jälkeen harjoittelimme yllätys yllätys kontaktin ottoa ja siinä pysymistä sekä hakua. Onneksi tässä kaudessa on hyvätkin puolensa, koska olen nyt paljon aktiivisempi ja yhteistyöhalukkaampi ja motivaationi uusien käskyjen ja temppujen opetteluun pitäisi olla korkeampaa.
Tässä alla on pentukoulusta kokeiltavaksi saamani aktivointipeli, jota pelaan äippän tai iskän kanssa, en yksin. Tästä pidin kaikkein eniten ja hoksasin pelin jujun hyvin lyhyessä ajassa. Otan palikan suuhuni varovasti, tiputan sen lattialle ja rouskuttelen löytämäni papanan. Kaikki palikat ovat poissa, sanotaan nyt, reilussa puolessa minuutissa (ennätys 40 sek). Sain lainaksi myös toisen aktivointilelun, jossa pitää siirtää reikien päältä palikoita, jotta papanat tulevat näkyviin. Tämä on jotenkin stressaavaa. Ensin yritän rauhallisesti nuuhkia, missä papanssonit ovat ja saatan löytää muutaman ihan vahingossa. Sitten hermostun ja alan tassuilla räiskimän ja kuopimaan lautaa. Viime viikolla oli sama juttu, kun tehtäväni oli pysäyttää tassun tai kuonon avulla pyörivä levy (jossa oli vain yksi reikä) reiän kohdalle, jotta saan papanan. Levy ei itsestään pysähtynytkään ja otin kaluston käyttöön. Ajattelin, että se toimii samalla periaatteella, kuin kuminen kongi, joka täytyy ottaa hampaiden väliin ja pudottaa sitten lattialle.


Odotan hyvässä ryhdissä lupaa alkaa etsiä papanoita.

1 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Onnea 5kk 'pikkuserkku' Vindalle !!!!

t.Sera

P.S.
Olin taas tiistaina koirakoulussa =D Pomokin lähti eka kertaa katsomaan touhujani.
Hyvin meni -pysyin 2 min makuulla paikallani - ja muutkin liikkeet onnistuivat. Seuraamista häiriön alaisena pitää vielä kovasti harjoitella kun hajut ja toiset koirat kiinnostavat. Kaikesta huolimatta kouluttaja ehdotti minulle jo siirtymistä kilpailevien ryhmään =D